Kesälomaa siis pitelee ja aurinkoakin on piisannut pienimuotosen sateen keskellä.

 Arra on sen verran miehistynyt että on alkanut uimaan. Luulin viime kesän mahakarvojen hätäsen kastelun jälkeen että ei sitä saa järveen kun veneestä heittämällä, mutta yllätys oli melkonen kun se lähtikin ihan omia aikojaan käyskenteleen Weltzun perässä ulapalle =) Ja tuntuu vieläpä nauttivan lotraamisessta itekin.

 Juoksentelut koirien kanssa on ollut vähän vähäsempiä kun viileemmilläkin keleillä on ollut ilma niin painostavan tuntusta että Remu varsinkin ei tahdo kauheita jaksaa. Eikä tosin viitti aivan valtavia vaatiakaan kun alkaa oleen jo kohtsiltään kymmenen mittarissa. Weltzu jaksaa hyvinkin jos se vaan viittis =) Taitaa olla vähän laiskanpulskean vikaa herrassa... Pitkät suorat ei tahdo pitää motivaatiota yllä mut jos tulee tiuhaan käännöksiä niin se laittaa kyllä masiinaan vauhtia kunnolla ja on itellä tekemistä että ehtii laittaa tossua toisen eteen sen verran kun pitäs jotta pysyy perässä mukana muutoin kun vattallaan.. Se on oppinu hyvin suuntakäskyt ja opettanu ne siinä sivussa samalla Arrallekin joka on kyllä kanssa aikamoinen menijä ihan yksikseenkin.

 Mut kävelyreissut on metsässä on ihan jees näilläkin keleillä ainoona miinuspuolena vaan että käärmeitä on näkyny aivan tuhottoman paljon..

 Koirien kuvaaminen mettäreissulla niin että kaikki kolme, vikkelä nuoriherra mukaanlukien, pysyisivät samaan aikaan paikoillaan on hermorakennetta rutkasti vaativa koettelemus. Ainakin kuvaajalle. Koirilla varmaankin on hauskempaa..

  Näin se menee...Istukaapa kiltisti.. Tai okei, vanhukset istuu ja Arra makaa..

  Tai makas ainakin vähän aikaa..

   No sit kaikki makaa jossei muutoin pysytä kuosissa.. Kolme sekuntia on siltikin liian pitkä aika joillekin. Siinä ajassa jo vanhakin nuortuu...

  Okei, ei tarvi korottaa ääntä niin kauheesti.. Me ollaan...

  Karhut,sudet, kyyt ja muutkin metsänelukat tosiaankin katsovat parhaaksi kaikota kuvaussession aikana kun desibelit nousee työturvallisuusrajojen yli =)